Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön määrä

Aluehallintovirastoissa työskenteli yhteensä 1 250 henkilöä. Vuoden 2018 lopussa henkilöstömäärä oli 1 203. Kokonaismäärä kasvoi 47 henkilöllä eli 3,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärä kasvoi Etelä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Lapin aluehallintovirastoissa ja pieneni hieman Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastoissa. Henkilöstömäärältään suurin oli Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jossa työskenteli 533 henkilöä ja pienin oli Lapin aluehallintovirasto, jossa työskenteli 39 henkilöä. (Taulukko 1.6.1.)

Aluehallintovirastojen henkilöstöstä miesten osuus pieneni hieman edellisiin vuosiin verrattuna. Naisten osuus oli 66,1 % ja miesten osuus oli 33,9 %. (Taulukko 1.6.1. ja kuvio 1.6.1.)

Taulukko 1.6.1. Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuosilta 2017-2019

Kuvio 1.6.1. Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuonna 2019

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuosien toteuma oli kaikkien momenttien osalta 1 192,9 htv (vuonna 2018 1 164,1 htv). Aluehallintovirastojen toimintamenomomentin osuus toteumasta oli 769,1 htv (vuonna 2018 736,8 htv) ja työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentin 393,5 htv (vuonna 2018 399,5 htv), yhteensä 1 162,6 htv (vuonna 2018 1 136,3 htv). Muiden momenttien toteuma oli 30,3 htv (vuonna 2018 27,7 htv).

Aluehallintovirastojen toimintamenomomenttiin kuuluvan hallinto- ja kehittämispalvelut-vastuualueen  henkilötyövuositoteuma oli 110,9 htv, joka sisältää ATOMI-hanketta 3,6 htv. Vastuualueelle asetettu kehys oli 105 htv. Muilta momenteilta palkattuja vastuualueella oli 2,2 htv. (Taulukko 1.6.2. ja taulukko 1.6.3.)

Aluehallintovirastokohtaiset henkilötyövuosijakaumat esitetään tilinpäätösasiakirjan liitteessä 5.2.4.

Taulukko 1.6.2. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet vuosilta 2017-2019

Taulukko 1.6.3. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet momenteittain vuosilta 2017-2019

Henkilöstörakenne

Henkilöstön keski-ikä

Henkilöstön keski-ikä oli 49,9  vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 50,3 vuotta. Keski-ikä on hieman laskenut, eniten Lapin  aluehallintovirastossa, jossa keski-ikä oli korkein 53,3 vuotta. Keski-iän laskuun on vaikuttanut se, että henkilöstöä on siirtynyt eläkkeelle ja heidän tilalleen on rekrytoitu uusia työntekijöitä. Alhaisin keski-ikä oli edellisvuoden tapaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa, 48,4 vuotta. (Taulukko 1.6.4.)

Ikäryhmät

Suurin ikäryhmä oli 55–64-vuotiaat ja toiseksi suurin 45–54-vuotiaat.  Suurimmat ikäryhmät ovat pysyneet samoina vuodet 2017–2019. Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoissa ikäryhmään 35–44-vuotiaat kuuluu kuitenkin enemmän henkilöitä kuin 45–54-vuotiaden ikäryhmään. Yli 65-vuotiaita oli 32 henkilöä, kun edellisenä vuonna heitä oli 35 henkilöä.  Alle 25-vuotiaita oli 6 henkilöä, kun edellisenä vuonna heitä oli 4 henkilöä. (Taulukko 1.6.5. ja kuvio 1.6.2.)

Taulukko 1.6.4. Aluehallintovirastojen henkilöstön keski-ikä vuosilta 2017-2019

Taulukko 1.6.5. Aluehallintovirastojen henkilöstön ikäjakauma vuodelta 2019

Kuvio 1.6.2. Aluehallintovirastojen henkilöstön ikäryhmät vuonna 2019

Virkasuhteiden laatu

Vakinaiset/määräaikaiset

Vakinaisessa virkasuhteessa työskenteli 1 090 henkilöä. Määräaikaisessa virkasuhteessa (sis. myös harjoittelijat ja työllistetyt) työskenteli 160 henkilöä, mikä on 12,8 % aluehallintovirastojen henkilöstöstä. Edellisenä vuonna määräaikaisten osuus oli 14,4 %. Eniten määräaikaisia viraston henkilöstöstä oli Lounais-Suomen aluehallintovirastossa 18,2 % ja  vähiten Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 10,3 %.  

Varsinaisen määräaikaisen henkilöstön (pl. harjoittelijat, työllistetyt ja muut lyhyemmät määräaikaiset virkasuhteet) määrälliseksi tavoitteeksi oli asetettu 10 %. (Taulukko 1.6.6.)

Kokoaikaiset/osa-aikaiset

Kokoaikaisia virkamiehiä aluehallintovirastoissa oli 1 171 ja osa-aikaisia 79. Osa-aikaisten osuus oli hieman vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna, sillä osa-aikaisia oli 6,3 %, kun edellisenä vuonna heitä oli 7,1 % ja 7,7 % vuonna 2017. Eniten osa-aikaisia edellisvuoden tapaan oli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa eli 9,8 % viraston henkilöstöstä. (Taulukko 1.6.7.)

 

Taulukko 1.6.6. Aluehallintovirastojen vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuosilta 2017-2019

Taulukko 1.6.7. Aluehallintovirastojen kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö vuosilta 2017-2019

Koulutus ja kehittäminen

Henkilöstö osallistui keskimäärin 1,6 koulutuspäivään/htv. Edellisenä vuonna koulutuspäiviä oli 1,5.  Henkilöstön osallistuminen vaihteli jonkin verran, sillä Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastoissa koulutuspäiviä/htv oli 2, kun Lapin aluehallintovirastossa koulutukseen osallistuttiin 0,7 koulutuspäivää/htv. Koulutustasoindeksi oli pysynyt edellisten vuosien tasolla eli oli 6,0. Henkilöstö työskentelee suurimmaksi osaksi asiantuntijatehtävissä ja koulutustasoa voidaan pitää korkeana.

Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin keskimäärin yhteensä noin 683 euroa/htv ja vastaavasti edellisenä vuonna 647 euroa/htv. Summa sisältää henkilöstökoulutuksen ja palkallisen opintovapaan palkkakustannukset sekä muut koulutuksen kustannukset. Koulutuksesta aiheutuviin muihin kustannuksiin käytettiin yhteensä 285 574 euroa ja 240 euroa/htv, kun vastaavat luvut edellisvuonna olivat 263 715 euroa ja 226 euroa/htv.

Koulutuksen saavutettavuutta pyrittiin parantamaan järjestämällä henkilöstölle keskitetysti useita yhteisiä valtakunnallisesti toteutettuja koulutustilaisuuksia skype- tai videokoulutuksina, joihin on helpompi osallistua ja mikä vähentää mm. matkustamista. Hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualueen järjestämän keskitetyn henkilökoulutuksen yhtenä painopisteenä oli valmentava johtaminen sekä Osaava-järjestelmä. Henkilöstöä kannustettiin käyttämään ja hyödyntämään eOppivan verkko-oppimistarjontaa mahdollisimman laajasti.  Valviran kanssa ryhdyttiin tekemään koulutusyhteistyötä, mikä tarkoittaa koulutusten jakamista puolin ja toisin.

Aluehallintovirastot eivät saavuttaneet täysin koulutukselle asetettua määrällistä tavoitetta 3 pv/htv. Todennäköisesti henkilöstö osallistui koulutukseen kuitenkin enemmän kuin 1,6 koulutuspäivää/htv, sillä koulutukseen osallistumisen merkitsemisessä on puutteita. Lisäksi eOppivan käyttö on lisääntynyt, mutta tätä ei todennäköisesti osata kirjata koulutukseksi Kiekussa. (Taulukko 1.6.8.)

Taulukko 1.6.8. Aluehallintovirastojen henkilöstön koulutuspäivät/htv ja koulutustasoindeksit vuosilta 2017-2019

Työterveyden edistäminen ja sairastavuus

Sairauspäivät

Sairauspäiviä oli 10 698 eli 9,0 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspäivien määrä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin määrä oli 10 843 eli 9,3 työpäivää/htv. Sairauspäivien määrässä aluehallintovirastoittain ja vastuualueittain oli melko suuret vaihtelut. Vähiten sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden oli Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 5,7 työpäivää/htv. Eniten sairauspäiviä oli Itä-Suomen aluehallintovirastossa 14,5 työpäivää/htv ja Lapin aluehallintovirastossa 13,4 työpäivää/htv. Taustalla sairauspoissaolojen kasvuun ja vaihteluun on monia eri tekijöitä. Virastojen esimiehet seuraavat tiiviisti sairauspoissaolojen kehitystä. Tämän tukemiseksi  varhaisen tuen mallin mukaista toimintaa ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehostettiin ja asiasta järjestettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa koulutustilaisuus esimiehille, jonka pääteemana oli varhaisen tuen merkitys osana esimiestyötä.

Aluehallintovirastojen sairauspoissaolojen tavoitteena oli, ettei 9 työpäivää/htv ylity, joten tavoite toteutui keskimäärin. (Taulukko 1.6.9.)

Taulukko 1.6.9. Aluehallintovirastojen henkilöstön sairauspäivät/htv vuosilta 2017-2019

Työterveyshuollon kustannukset

Työterveyshuollon kustannukset olivat yhteensä 963 184 euroa (netto), kun ne edellisenä vuonna olivat yhteensä 783 009 euroa. Kustannukset nousivat noin 180 000 euroa.

Keskimääräiset kustannukset henkilötyövuotta kohden olivat 807,4 euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 672,6 euroa. Kustannusten kasvuun vaikuttivat etenkin tehdyt työterveyshuollon työpaikkaselvitykset sekä työterveyshuollon toteuttamat virastokohtaiset työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämis- ja parantamistoimenpiteet.  Kustannukset henkilötyövuotta kohden nousivat eniten Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ollen 1 150,7 euroa/htv. Alhaisimmat kustannukset olivat Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, 596,4 euroa/htv. (Taulukko 1.6.10.)

Kaikkien aluehallintovirastojen työterveyshuollon erilliset palvelusopimukset päättyivät vuoden 2019 lopussa. Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin yhteistyössä hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualueen ja aluehallintovirastojen kanssa. Kuudelle aluehallintovirastolle tehtiin yksi yhteinen sopimus. Tavoitteena on yhteneväiset työterveyshuollon palvelut, käytännöt sekä prosessit aluehallintovirastojen henkilöstölle.

Taulukko 1.6.10. Aluehallintovirastojen työterveyshuollon kustannukset vuosilta 2017-2019

Työtyytyväisyys

Kokonaistyötyytyväisyys oli 3,68. Tavoitteeksi oli asetettu 3,6, joten aluehallintovirastot ylittivät tavoitteen. Työtyytyväisyys oli noussut hieman edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin indeksi oli 3,63. Työtyytyväisyysindeksi aluehallintovirastojen välillä vaihteli 3,63 ja 4,12 välillä. Työtyytyväisyyden raportoinnin koosteindekseistä johtajuusindeksi oli 3,48 ja innovointikyvykkyysindeksi 3,80 sekä työyhteisöindeksi 3,96. Kaikilla edellä mainituilla työtyytyväisyyden osa-alueilla työtyytyväisyys on nousuut hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja  aluehallintovirastot keskimäärin pääsivät asetettuihin tavoitteisiin. Ainoastaan keskimääräinen johtajuusindeksi jäi tavoitteesta 3,6.  

Tyytyväisintä aluehallintovirastojen henkilöstö oli työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin 4,04, työyhteisön toimintakulttuuriin 3,95 sekä työ- ja toimintaympäristöön 3,86.  Edellä mainituilla kaikilla osa-alueilla oli työtyytyväisyys noussut edelliseen vuoteen verrattuna.  Eniten nousua oli tapahtunut  Työnantajakuva  ja arvot osa-alueella, joka oli 3,84 eli nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,11.

Yksittäisillä työtyytyväisyyden osa-alueilla työn tavoitteiden tietäminen, oikeudenmukainen kohtelu lähiesimiehen ja työtovereiden taholta, työn mielenkiintoisuus ja haastavuus, oma rakentava osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä, sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja sitoutuminen työnantajan tavoitteisiin olivat kaikki indeksitasolla 4 tai yli. Myös henkilöstön luottamus palvelussuhteen jatkuvuuteen oli parantunut. Indeksi oli 4,12 eli nousua oli 0,16 edelliseen vuoteen verrattuna.

Vähiten tyytyväisiä oltiin palkkaukseen kuten aiempinakin vuosina. Indeksi oli 2,94, kun se edellisenä vuonna oli 2,91.

Henkilöstön vastausprosentti oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Vastausprosentti oli 77,76, kun se vuonna 2018 oli 76,3.

Aluehallintovirastot käsittelivät työtyytyväisyyskyselyn tulokset virastoissaan ja valitsivat tulosten pohjalta kehittämiskohteensa, joiden toteutumista tarkastellaan kuluvan vuoden aikana eri yhteyksissä. Aluehallintovirastoilla ei ollut yhteisiä työhyvinvointihankkeita johtuen Luova-valmistelun loppumisesta. (Taulukko 1.6.11.)

Aluehallintovirastojen tulossopimuksen yhteisissä tavoitteissa on asetettu kokonaistyötyyväisyyden, johtajuusindeksin, innovointikyvykkyysideksin ja työyhteisöindeksin lisäksi muutamille työtyytyväisyyden mittareille tavoitteet, joiden toteutuminen on aluehallintovirastotasolla esitetty alla olevassa taulukossa ja kuviossa. (Taulukko 1.6.12. ja kuvio 1.6.3.)

Taulukko 1.6.11. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyysindeksit vuosilta 2017-2019

Taulukko 1.6.12. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyyden muut mittarit vuosilta 2017-2019

Kuvio 1.6.3. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyyden muut mittarit 2017-2019

Työvoimakustannukset

Kokonaistyövoimakustannukset olivat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna noin 7,1 %.  Työvoimakustannukset olivat yhteensä 75 380 040 euroa, kun ne vuonna 2018 olivat 70 366 285 euroa.  Henkilötyövuoden keskimääräinen hinta oli 63 189 euroa, kun edellisenä vuonna hinta oli 60 448 euroa.

Säännöllisenä vuosityöaikana tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli keskimäärin 80,5 %. Tehty kokonaisvuosityöaika oli 81,4 %. Tehdyn työajan palkkojen % -osuus palkkasummasta oli 78,6 %. Välillisten työvoimakustannusten osuus oli 26 018 500 euroa ja niiden % -osuus tehdyn työajan palkoista oli  52,3 % ja palkkasummasta 41 %. (Taulukko 1.6.13.)

Taulukko 1.6.13. Aluehallintovirastojen kokonaistyövoimakustannukset vuosilta 2017-2019