Johdon katsaus

Vuosi 2019 oli aluehallintovirastojen (avi) kymmenes toimintavuosi ja avi-ely-strategiakauden 2016-2019 viimeinen vuosi. Valtiovarainministeriön yleisohjauksessa toimivat aluehallintovirastot vahvistivat strategiansa ja tulossopimuksensa mukaisesti ihmisten ja yhteisöjen, yritysten ja elinkeinojen sekä ympäristön ja luonnonvarojen kasvun/hyvinvoinnin edellytyksiä lupa-, ohjaus, valvonta- ja koulutustehtävissä sekä myöntämällä valtionavustuksia alueillaan.

Valvonnan toimivuus nousi rakenneuudistuksia keskeisempään rooliin

Vuoden 2019 alussa valmistauduttiin Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovan perustamiseen. Hanke olisi toteutuessaan koonnut valtaosan aluehallintovirastojen ja ely-keskusten lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävistä uuteen valtakunnalliseen monialaiseen virastoon osan tehtävistä siirtyessä maakuntien vastuulle. Hanke kuitenkin kaatui osana sote- ja maakuntauudistusta maaliskuun alussa 2019. Luova-valmistelun tuloksia pystyttiin osin hyödyntämään virastojen sisällöllisessä kehittämistyössä. Myös tiivistynyttä virastoyhteistyötä jatkettiin mm. avi-ely-Valvira digiyhteistyöryhmässä. Lisäksi valmisteltiin uusi avi-ely-strategia vuosille 2020-2023.

Aluehallintovirastot valmistautuivat maistraattien, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön ja Väestörekisterikeskuksen tehtävien yhdistämiseen ja kokoamiseen Digi- ja väestötietovirastoon 1.1.2020 lukien.

Aluehallintovirastojen laajassa tehtäväkentässä seurattiin ja analysoitiin toimintaympäristön muutoksia jatkuvasti. Virastojen tehtäviin heijastuivat raportointivuonna erityisesti vanhustenhuollon, lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen palvelujen riittävyyteen ja laatuun liittyvät ongelmat. Palveluntuottajien toiminnan vastuullisuus, valvonnan toimivuus ja valvontaviranomaisen puuttumiskyky korostuivat omavalvonnan pettäessä. Aluehallintovirastoille osoitettiin lisäresursseja lastensuojelun, vanhus- ja vammaishuollon sekä varhaiskasvatuksen valvontaan. Lisämäärärahoilla mahdollistuneet rekrytoinnit realisoituivat täysimääräisesti loppuvuonna, joten optimaalisia vaikutuksia on odotettavissa vasta vuonna 2020.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan 1.4.2019. Etelä-Suomen aluehallintoviraston erikoistumistehtäväksi määritellyn saavutettavuusvalvonnan tehtävien käynnistys jatkui koko vuoden 2019. Digipalvelulain mukainen verkkosivu julkaistiin kesäkuussa, ja ensimmäinen versio sähköisestä lomakkeesta, jolla voi tehdä kantelun tai selvityspyynnön, oli kansalaisten käytettävissä syksyllä.

Toimintaa uudistettiin monialaisesti

Aluehallintovirastot osallistuivat monipuolisesti hallitusohjelman (2015) mukaisten kärkihankkeiden toteuttamiseen. Virastoissa toteutettiin yhteistyössä Senaatin kanssa valtion toimitilastrategian ja avin työympäristö- ja toimitilakonseptin mukaisia muutoshankkeita kohti monitilatyöympäristöjä. Virastot osallistuivat myös valtionhallinnon hankintojen digitalisointiin ottamalla käyttöön Handi-järjestelmän ja lisäsivät Palkeiden palveluiden käyttöä palkansaaja- ja esimiespalveluissa.

Aluehallintovirastojen yhteinen asiakaslähtöisen toiminnan kehittämishanke ATOMI päättyi vuoden 2019 lopussa. Hanketta toteutettiin hallinonala- ja vastuualuerajat ylittäen. Se saavutti tavoitteensa, ja hankkeen yhteydessä käynnistyneet projektit edistyivät isoin askelin. Esimerkiksi valtionavustusten digitalisoinnissa valmisteltiin yhtenäisen sähköisen käsittelyn lisäksi maksatusprosessin automatisointi Handi-integraation avulla ja kantelujen käsittelyn digitalisoinnissa laadittiin yhtenäinen valtakunnallinen toimintamalli ja jatkokehittämissuunnitelma. Sähköisen asioinnin kattavuuden lisäämiseksi kartoitettiin mm. kaikki vastuualueiden lomakkeet ja toteutettiin yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa sähköisten lomakkeiden konsepti, sen testaus ja viimeistely. Alkuvuonna toteutettiin asiakaspalautekysely kaikkien aluehallintovirastojen Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen lupa-asiakkaille. Lupapalvelun kouluarvosanaksi asiakkaat antoivat 8,2. Palvelumuotoilun menetelmät otettiin käyttöön kaikessa kehittämisessä.

Tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin

Aluehallintovirastojen toiminnallisena tavoitteena oli ennakoivan ohjauksen, omavalvonnan ja riskiperusteiden valvonnan lisääminen sekä informaatio-ohjauksen syventäminen. Samalla tavoiteltiin asiakkaiden oikeusturvaa koskevien asioiden ratkaisemista aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin sekä lupa-, valvonta- ja valtionavustusprosessien digitalisoimista ja yhdenmukaistamista. Myös häiriötilanteiden kokonaisvaltaisen hallinnan ja yhteistyön haluttiin paranevan. Aluehallintovirastot edistivät perustehtäviensä puitteissa osaltaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista.

Asiamäärien ja ennakoivan ohjauksen tarpeen kasvusta huolimatta aluehallintovirastot saavuttivat pääosin tulostavoitteensa. Ne priorisoivat tehtäviään, kohdensivat resursseja ruuhkautuneiden tehtävien hoitamiseen ja edistivät tavoitteiden saavuttamista kehittämällä toimintatapoja ja sujuvoittamalla prosesseja. Priorisoinnin kohteena oli erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen oikeusturvaan ja potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta. Ohjauksessa korostettiin toimijoiden omavalvontaa ja kuntien ensisijaista valvontavastuuta hankkimiinsa palveluihin nähden.

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen vuotta leimasi vanhustenhuollon palvelujen epäkohtia koskeva keskustelu ja sen heijastuminen valvontatyöhön. Vireille tulleiden kanteluiden ja valvonta-asioiden määrä ja vakavuusaste sekä tietopyyntöjen lukumäärä kasvoivat voimakkaasti. Työt ruuhkautuivat. Kaikkiaan aluehallintovirastoissa vireille tulleiden kantelu- ja valvonta-asioiden määrä kasvoi 26 %, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiat muodostivat valtaosan. Vastuualueen tavoite lupatuloissa ylitettiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa (STM) erityisesti vanhusten palvelujen henkilöstön riittävyysongelmat ja muut laatuongelmat näkyivät moninkertaisena kuormituksena. Ennakoivaa ohjausta lisättiin ja omavalvontaa tuettiin. Suunnitelmallista valvontaa tehtiin valvontaohjelman mukaisesti, ja valvontakäyntejä kohdennettiin riskiperusteisesti. Edellä mainitusta huolimatta valvonta painottui jälkikäteisvalvontaan, ja valvonnan painopisteen siirtämisessä omavalvontaa korostavaksi oli edelleen ongelmia ja hidasteita. Ohjauksen ja neuvonnan tarve oli myös suuri. Esimerkiksi osa kunnista ei tiedostanut valvontavelvoitettaan ostopalveluihin nähden. Aluehallintovirastot toteuttivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä sekä ehkäisevää päihdetyötä yhteistyöverkostojensa kanssa. Aluehallintovirastojen työstä huolimatta esimerkiksi peruspalvelujen saatavuus lääkäreiden vastaanotolle pääsyn osalta heikentyi edellisestä vuodesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa vireille tulleiden asioiden merkittävä kasvu ja samaan aikaan lisääntyneet median tietopyynnöt sitoivat poikkeuksellisen paljon työpanosta. Epäkohtailmoituksista suurin osa kohdentui vanhustenhuoltoon, mutta asioita tuli vireille myös muilta toimialoilta aiempaa enemmän. Vireillä olevat asiat olivat osittain aiempaa vaativampia ja monimutkaisempia. Erityisesti vanhustenhuollon palvelujen laadun varmistamiseksi jouduttiin käyttämään aiempaa vahvempia valvonnan keinoja. Lastensuojelupalvelujen valvonnassa suunnattiin valvontatoimenpiteitä lasten itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluissa saavutettiin haasteista huolimatta käsittelyaikatavoite (8kk) keskimääräisen käsittelyajan ollessa 6,6 kk. Kanteluita ratkaistiin myös aikaisempaa selvästi enemmän; tapauksia arvioitiin tarkemmin ja kevennettyä tai tiivistettyä käsittelyä lisättiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon vireille tulleiden lupa-asioiden kasvu taittui edellisestä vuodesta. Lupia ratkaistiin kuitenkin noin 5 % edellisvuotta enemmän ja noin 9 % enemmän vuoteen 2017 verrattuna. Lupien tavoitekäsittelyaika 2 kk toteutui.

Käsittelyn tehostamiseksi käynnistettiin kanteluiden digitalisointihanke. Yhteisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto aluehallintovirastojen ja Valviran kesken jatkui. Vuoden lopulla käynnistyi yhteistyönä botti-palvelun suunnittelu avustamaan palvelujen tuottajia toimintakertomusten toimittamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Alkoholihallinnossa (STM) panostettiin omavalvonnan tukemiseen ja ohjaamiseen, ja omavalvontaa tukevien tarkastuskäyntien osuus oli 43 % kaikista tarkastuksista. Riskiarvioon perustuvien valvontakäyntien osuus oli 27 %. Alkoholilain uudistus kasvatti vuonna 2018 anniskeluun ja vähittäismyyntiin liittyvää työmäärää. Vuonna 2019 tilanne tasaantui, mutta asioita käsiteltiin edelleen yli 1 500 enemmän kuin uudistusta edeltävinä vuosina. Lupa-asiat hoidettiin nopeasti keskimääräisen käsittelyajan ollessa 0,6 kk. Anniskelupaikkojen ja vähittäismyyntipaikkojen valvontaa tukemaan otettiin käyttöön sähköinen Wirta-tarkastuspöytäkirjaohjelma, ja alkoholiluvan hakijoille kehitettiin Chatbot-Aldo palvelu. Valvira ja aluehallintovirastot jatkoivat myös hanketta alkoholielinkeinorekisterin uudistamiseksi. Uudistettu rekisteri otetaan käyttöön vuonna 2021 tavoitteena mahdollistaa lupien ja -ilmoitusten tekeminen sähköisesti.

Ympäristöterveydenhuollossa (STM ja MMM) painopiste oli ennakoivassa ohjauksessa, minkä osaksi arviointi- ja ohjauskäynnit olivat useimmissa aluehallintovirastoissa vakiintuneet. Terveydensuojelun kantelu- ja valvonta-asioiden määrissä ei ollut merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin. Vireille tulleet kantelut olivat monimutkaisempia ja liittyivät usein koulujen sisäilmaongelmiin. Elintarvikevalvonnan asioiden määrä pysyi vakaana. Maatalouselinkeinon ahdinko heijastui eläinten hyvinvointiin, ja vakavat eläinsuojelutapaukset työllistivät. Huolimatta aikaisempien vuosien tehovalvonnasta ja aktiivisesta tiedottamisesta lemmikkieläinten sisämarkkinakaupassa todettiin toistuvasti puutteita. Eläinten laittoman tuonnin viranomaisyhteistyö edistyi hyvin vuoden aikana. Eläintautivalmius oli voimakkaasti esillä. Varautuminen afrikkalaiseen sikaruttoon ja joidenkin aluehallintovirastojen alueilla lisääntyneet eläintautitapaukset työllistivät normaalia enemmän. Elintarviketurvallisuusketjun laatu ja turvallisuus sekä ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjaus säilyivät kuitenkin hyvällä tasolla.

Kilpailu- ja kuluttajahallinnossa (TEM) keskityttiin toimintasuunnitelmaan kirjattujen ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston käynnistämien valvonta- ja selvityshankkeiden toteuttamiseen. Resurssien niukkuuden vuoksi oma-aloitteisia hinnan ilmoittamisen ja mittauslaitelain mukaisia valvontatarkastuksia ei juurikaan tehty (pl. alkoholivalvonnan yhteydessä tehdyt tarkastukset anniskelu- ja vähittäismyyntipaikoissa) eikä tulostavoitteena ollutta energialuokkien ilmoittamisen valvontaa asuntojen markkinointiaineistoissa toteutettu kaikissa aluehallintovirastoissa täysipainoisesti.

Kiinteistönvälitysliikkeiden ja vuokrahuoneiston välitysliikkeiden (TEM) valvonnassa ennakoivan ohjauksen, omavalvonnan ja riskiperusteisen valvonnan osuus vaihteli aluehallintovirastoittain. Välitysliikkeiden luotettavuuden arviointi lisäsi vireillä olevien asioiden määrää ja rekisteri-ilmoitusten käsittelyyn menevää aikaa. Sähköisen rekisterin käyttöönoton viivästymisen takia lakimuutoksen edellyttämiä rekisterihakemuksia ei voitu vastaanottaa eikä valvontaa voitu tehdä täysipainoisesti. Kiinteistö- ja vuokranvälitysliikkeiden rekisteröinneissä ylitettiin kaikkialla määräaikatavoite (1kk) käsittelyajan ollessa keskimäärin 2,6 kk.

Ympäristölupa-vastuualueella (YM) lisättiin merkittävästi neuvontaa, ennakkoneuvotteluja, tapaamisia ja tarkastuksia. Lainsäädäntömuutosten seurauksena vastuualueilla oli käsiteltävänä aiempaa laajempia ja vaativampia lupahakemuksia. Myös päätösten laadulle asetettiin entistä suurempia vaatimuksia. Lupa-asioita tuli käsittelyyn lähes yhtä paljon kuin aikaisemmin, vaikka em. lainsäädäntömuutosten seurauksena osa pienistä hankkeista oli jäänyt pois. Ympäristölupavastuualueet saavuttivat suurimman osan käsittelyaikatavoitteista, ja useat käsittelyajat myös lyhenivät vuoteen 2018 verrattuna. Ympäristölupien tulotavoite jäi kuitenkin pääosin toteutumatta.

Ympäristölupavastuualueiden prosesseista, toiminnasta ja tuloksellisuudesta laadittiin VM:n ja YM:n johdolla selvitys, ja vastuualueet aloittivat siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen. Luova-valmistelun jatkona käynnistettiin Ohjauksen kehittäminen aluehallinnossa (OHKE II) -kokeiluhankkeita uusien toimintatapojen luomiseksi aluehallintovirastojen ja ely-keskusten kesken. Samoin osallistuttiin yhden luukun palvelun kehittämishankkeeseen (ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen). Vuoden 2019 aikana käynnistettiin Y-aspa kokeilu, jonka tarkoituksena on nopeuttaa asiakkaan asiointia ympäristöasioissa asiakaspuhelujen ohjautuessa Y-aspan kautta nimetylle asiantuntijalle. Vastuualueella on otettu käyttöön sähköisen asioinnin lupajärjestelmä (eLUPA), jonka kautta tuli vireille 15 % ympäristölupavastuualueelle saapuvista hakemuksista. Ohjausta sähköiseen asiointiin on tarkoitus entisestään lisätä.

Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueilla (OKM) ennakoivan ohjauksen tarve lisääntyi muun muassa varhaiskasvatuslain muutosten myötä. Lisäksi informaatio-ohjauksen tarvetta oli erityisesti oppilas- ja opiskeluhuoltoon, oppilaiden oikeuksiin, sisäilmaongelmiin, kolmiportaiseen tukeen ja vaativaan erityiseen tukeen liittyvissä kysymyksissä. Alueellisten oppimisyhteisöjen turvallisuusverkoston toimintamuodot vakiintuivat alueen tarpeet ja toimijat huomioiden. Täydennyskoulutuksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin. Koulutusten näkyvyyttä lisättiin luomalla AVI kouluttaa -brändi sosiaalisessa mediassa ja kehittämällä monikanavaista viestintää. Striimattuja tilaisuuksia ja tallenteita lisättiin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Opetustoimen kantelujen keskimääräinen käsittelyaika lyheni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta oli kuitenkin noin yhdeksän kuukautta, kun tavoite oli kahdeksan kuukautta. Tämä johtui sekä oikeusturva-asioiden lisääntymisestä että vuodelta 2018 siirtyneen ruuhkautumisen purkamisesta. Myös varhaiskasvatuksen valvonta-asiat lisääntyivät. Varhaiskasvatuksen lupa-asioiden käsittelyaika saavutettiin useimmissa aluehallintovirastoissa. Varhaiskasvatukseen laadittiin valtakunnallinen valvontaohjelma.

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen valtionavustusten sähköinen asiointipalvelu (VaDi) vakiintui käyttöön ja tehosti avustushakemusten käsittelyä. Varhaiskasvatuksen yksityisen toiminnan ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyn digitalisointi ei edennyt. Valtionavustuksilla tuettiin monipuolisesti kuntien peruspalveluja, edistettiin erityisesti hyvinvointipalvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä ehkäistiin lasten ja nuorten syrjäytymistä. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustusten yhteenlaskettu kattavuus kunnista oli 100 % valtakunnallisesti.

Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueilla (SM) pelastustoimen ja pelastustoimen palvelutason valvonnalla varmistettiin pelastustoimen palveluiden riskiperusteista saatavuutta. Valvonnassa pyrittiin lisäämään ennakoivaa ohjausta toteuttamalla ohjaus- ja valvontakäyntejä pelastuslaitoksiin. Pelastustoimea koskevien hallintokanteluiden määrä pysyi edellisten vuosien tasolla, ja ne pystyttiin käsittelemään pääsääntöisesti tavoiteajassa.

Aluehallintovirastot järjestivät alueellisia maanpuolustuskursseja yhteistyössä puolustusvoimien kanssa suunnitelman mukaisesti ja osallistuivat puolustusvoimien vetämiin paikallispuolustusharjoituksiin. Alueelliset valmiusharjoitukset yhteistyössä Pelastusopiston kanssa pystyttiin järjestämään, mutta harjoitusten yhteiseen valmisteluun ja kehittämiseen ei kyetty riittävällä tavalla. Aluehallintovirastot laativat virastoittain varautumisen vuosiraportin sisäministeriölle sekä tuottivat huoltovarmuuden alueelliset tilannekatsaukset. Varautumista yhteensovitettiin sisäministeriön asettamassa varautumisen yhteistyöryhmässä. Alueellisen valmiustoimikuntatyöskentelyn lisäksi aluehallintovirastot osallistuivat kukin toimialueellaan aloittaneiden alueellisten varautumisrakenteiden toimintaan. Vastuualueille tuli vuoden 2019 alusta alkaen uutena tehtävänä öljyvahinkojen torjuntaan liittyvä valvontavelvollisuus. Tähän liittyvät yhteistyörakenteet ovat osittain vielä tarkentumatta.

Tulostavoitteiden saavuttamisessa oli vaikeuksia, sillä toiminta- ja turvallisuusympäristön muutokset edellyttivät lisätoimenpiteitä. Muutokset huomioitiin alueellisissa valmiusharjoituksissa ja alueellisilla maanpuolustuskursseilla. Keskeisiksi kehitettäviksi kohteiksi tunnistettiin pelastustoimen palvelutason proaktiivisen valvonnan ja yhteistoiminnan edistäminen, sisäministeriön tukeminen väestönsuojelutehtävissä sekä muissa poikkeusoloja koskevissa kansallisissa järjestelyissä ja valmiuksissa, kuntien valmiussuunnittelun tukemisessa, alueellisen varautumisen yhteensovittamisessa sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuus- ja valmiussuunnittelun edistämisessä.

Työsuojelun vastuualueilla (STM) keskeiset tulostavoitteet saavutettiin kokonaisuutena. Henkilöstön käyttö joustavasti yli vastuualuerajojen ja pidennettyjen työaikojen hyödyntäminen auttoivat saavuttamaan tulokset, vaikka resurssien väheneminen oli ennakoituakin suurempaa. Työsuojelun vastuualueet tekivät noin 24 000 tarkastusta, jotka kohdistuivat noin 19 600 valvontakohteeseen. Tarkastusten määrä aleni hieman edellisten vuosien tasosta. Velvoitteita suhteessa tarkastusmäärään annettiin miltei yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Tarkastuksista noin 87 % tehtiin työpaikoilla ja loput asiakirjojen perusteella. 

Työsuojelun vastuualueiden tarkastustoiminnan yhtenäistäminen jatkui toteuttamalla yhtenäistä valvontaa ja valvonnan valintoja toimialoittain. Psykososiaalisen kuormituksen valvonnan uusi mittari valmistui, mutta sen laajamittainen käyttö edellyttää tietojärjestelmien jatkokehittämistä. Asiakaslähtöisessä palvelussa ja työsuojeluviranomaisen tavoitettavuudessa keskeisessä roolissa olivat tyosuojelu.fi-verkkopalvelu ja valtakunnallinen puhelinneuvonta. Puhelinneuvonta palveli lähes 22 000:ta soittajaa, ja verkkopalvelussa vierailtiin yli 1,9 miljoonaa kertaa. Tampereella sijainnut pysyvä työsuojelunäyttelytila suljettiin, ja näyttelyä ollaan muuttamassa valtakunnallisesti saavutettavissa olevaan virtuaaliseen muotoon. Vuoden 2019 alusta siirryttiin USPA asianhallintajärjestelmän täysimääräiseen käyttöön ja sähköiseen arkistointiin. Vuoden aikana käynnistyi myös tarkastuskertomusten sähköinen toimitus asiakkaalle.  

Henkilöstömäärä ja bruttomenot kasvoivat - tuottavuus parani

Aluehallintovirastoissa työskenteli yhteensä 1 250 henkilöä. Kokonaismäärä kasvoi lähes neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosien toteuma oli kaikkien momenttien osalta noin 1 193. Työpanoksen kasvu aiheutui mm. edellisen hallituskauden lopulla tehdyistä pysyvistä resurssilisäyksistä rahanpesun, lastensuojelun, vanhusten ja vammaisten palvelujen sekä varhaiskasvatuksen valvontaan.

Henkilöstön työtyytyväisyys kehittyi edelleen myönteisesti. VMBaron johtajuusindeksin toteutuma jäi alle tavoitteen, vaikka kokonaistyytyväisyyden tavoite saavutettiin hyvin indeksin ollessa 3,68. Sairauspoissaolopäivien määrä pieneni jonkin verran edellisestä vuodesta ja oli nyt 9 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstö osallistui keskimäärin 1,6 koulutuspäivään tavoitteen ollessa 3 päivää. Valtakunnallisten Skype- ja videokoulutusten määrä kasvoi ja eOppivan käyttö lisääntyi. Aluehallintovirastoissa otettiin käyttöön Osaava-järjestelmä, jonka tarkoituksena on tukea valmentavaa johtamisotetta ja osaamisen kehittämistä. Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin, ja kuudelle aluehallintovirastolle tehtiin yksi yhteinen sopimus.

Aluehallintovirastojen bruttomenot (mom. 28.40.01.) kasvoivat 7,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kulujen kasvuun vaikutti pääasiassa henkilöstön määrän lisäys 33 henkilötyövuodella. Työsuojelun bruttomenot (mom. 33.02.07.) kasvoivat 3,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Menojen kasvua tapahtui aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden menoissa ja henkilöstökuluissa. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tuotot kasvoivat 3,7 % edellisestä vuodesta ja olivat noin 15,3 miljoonaa euroa. Lupamaksujen tuotot kasvoivat lukuun ottamatta ympäristölupia.

Aluehallintovirastojen toteutuneet nettomenot olivat 54,5 milj. euroa, mikä oli 80 % budjetoituun verrattuna. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä noin 15 milj. euroa ja vuodelle 2020 siirtyi määrärahaa noin 14 milj. euroa. Työsuojelun vastuualueiden toteutuneet nettomenot olivat noin 25 milj. euroa, mikä oli 89 % budjetoidusta. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 3,4 milj. euroa ja vuodelle 2020 siirtyi määrärahaa 3,1 milj. euroa.

Toiminnan tuottavuustavoitteet kanteluiden, alkoholilupien ja ympäristö- ja vesilupien osalta saavutettiin ja jopa ylitettiin, kun virastoja tarkastellaan kokonaisuutena. Yksittäisten virastojen tuottavuuskehitys kuitenkin vaihteli jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Kanteluja ratkaistiin virastoissa 12 % enemmän kuin vuonna 2018 ja peräti 21 % enemmän kuin vuonna 2017. Alkoholilupien määrä putosi vuoden 2018 tasolta, mutta jäi kuitenkin hieman vuotta 2017 korkeammalle tasolle ollen nyt noin 9 900 kpl. Tilapäisen nousun aiheutti uuden alkoholilain voimaantulo vuoden 2018 alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupia ratkaistiin noin 5 % edellisvuotta enemmän ja noin 9 % enemmän vuoteen 2017 verrattuna. Ympäristölupien volyymi säilyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Myös taloudellisuuden tunnusluvut kehittyivät pääosin myönteisesti. Ympäristö- ja vesilupien sekä alkoholilupien keskimääräinen kustannus ratkaisua kohti nousi hieman. Maksullisen julkisoikeudellisen toiminnan kokonaiskustannusvastaavuus parani hieman aikaisemmasta ja oli 65,7 %. Tuloilla katettiin aiheutuneet kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alkoholihallinnon lupatoiminnassa. Ympäristö- ja vesitalouslupien kustannusvastaavuus sitä vastoin heikkeni hieman ja oli 36,2 % tavoitteen ollessa 50 %.

Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi

Aluehallintovirastovirastot suuntautuvat uuteen strategia- ja tulossopimuskauteen 2020–2023. Valtion aluehallinto rakentaa kestävää tulevaisuutta ihmisten ja alueiden parhaaksi. Aluehallintovirastojen kehys ei sisällä merkittäviä toimintamenovähennyksiä seuraaville vuosille, ja niiden talousnäkymä on lähitulevaisuudessa muutoinkin vakaa mm. runsaan siirtyvän erän ansiosta. Vastikään uudistettu resurssienjakomalli lisää joustavuutta ja ohjaa virastoja entistä tiiviimpään yhteistyöhön resurssien käyttöä koskevissa päätöksissä. Digitalisaatiohankkeet edistävät onnistuessaan tuloksellisuuden kehittymistä myönteisesti. Merkittävänä toimintaympäristön muutoksena tunnistetaan valmisteilla oleva sote-uudistus. Hallitusohjelman (2019) kirjausten mukaan aluehallinnon tehtäviä tarkastellaan osana parlamentaarista selvitystyötä vuonna 2020.