Muut liitteet

Liite 5.2.1. Hallinnonalakohtaiset siirtomenot aluehallintovirastoittain vuosina 2017-2019

Liite 5.2.2. Aluehallintovirastojen julkisoikeudelliset suoritteet vuonna 2019

Liite 5.2.3. Aluehallintovirastojen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuonna 2019

Liite 5.2.4. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet, vuodet 2017-2019

Liite 5.2.5. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot vuosina 2017-2019

Liite 5.2.6. Aluehallintovirastojen ympäristötilinpäätös

Kestävä kehitys kirjanpitoyksikön toiminnassa

Vuonna 2019 Antti Rinteen hallitus julkaisi hallitusohjelman, jolla oli kunnianhimoisia tavoitteita Suomelle hiilineutraalin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Ohjelman myötä pyrittäisiin maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja samalla vahvistettaisiin hiilinieluja- ja varastoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja pienennettäisiin rakennuskannan hiilijalanjälkeä. Hallitusohjelmassa todetaan: ”Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on mahdollista. Ihmisten huoli ympäristön tilasta vaatii meitä toimimaan nopeasti. Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisijana – meillä voi olla pieni jalanjälki, mutta suuri kädenjälki.”

Toimitilojen kehittäminen

Valtion toimitilastrategian mukaisesti virastojen työskentelytilojen yhteiskuntavastuullisuuteen kuuluu huomioida vaikutukset ympäristöllisesti, kestävän kehityksen ja laadukkaan rakennetun ympäristön kannalta. Toimitilojen vuokraukseen liittyy aina kiinteistöjen merkittävä vaikutus energian kulutukseen ja ympäristön kuormitukseen. Kirjanpitoyksikön toimitiloihin liittyvät hankinnat muodostavat  (4,12 milj. kgCO2e) noin puolet kaikista toiminnan aiheuttamasta hiilijalanjäljestä (yhteensä 9,41 milj. kgCO2e ; lähde Hansel Hankintapulssi tiedot 2019).

Kirjanpitoyksikön virastot toimivat pääosin Senaatti-kiinteistöjen vuokraamissa toimitiloissa. Vuokranantajana Senaatti-kiinteistöt toimii ISO14001 -ympäristöjärjestelmän mukaan ja se on organisaationa sitoutunut jatkuvaan toiminnan parantamiseen sekä kestävän kehityksen vastuullisuuteen kannustaen asiakasvirastoja mm. ympäristöjärjestelmien laatimiseen.

Vuonna 2019 jatkettiin edelleen virastojen työympäristöhankkeita, joiden tavoitteena on sekä uusien työnteon tapojen muotoja tukevat tilat että samalla tilankäytön tehostaminen: käynnissä olivat mm. AVIen Helsingin, Hämeenlinnan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Jyväskylän hankkeet ja aloitettiin hankkeistusta myös AVIen työskentelypaikkakunnilla Turussa, Porissa, Lappeenrannassa. Maistraatit osallistuivat laajempiin työympäristöhankkeisiin Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä. Tilojen yhteiskäyttöisyyttä edistettiin ja toimitilahallinnollista yhteistyötä tehtiin mm. Valviran, Kilpailu- ja kuluttajaviraston, ELYjen sekä Maanmittauslaitoksen suuntaan.

Valtiolla hallinnon tilahallintajärjestelmän (HTH) avulla voidaan seurata myös toimitilankäytön ympäristövaikutuksia: Aluehallintovirastojen ja maistraattien kaikki vuokratut tilat yhteen laskettuna oli vuoden 2019 lopulla käytössä 61 500 (2018 oli 69 778) lämmitettyä neliötä ja määrä on viime vuosina jatkuvasti vähentynyt. Tästä alasta noin 74 % eli hieman vajaa 46 000 neliötä (2018 vielä 52 600 m2) on valtion toimitilastrategian määrittelyn mukaisesti käyttötarkoitukseltaan toimistotilaa. Yleisöpalvelutiloja kirjanpitoyksiköllä on n. 4 % pinta-alasta ja erillisiä arkistotiloja alati vähenevä vajaa 5 % osuus. Toiminnan tiloja (mm. juhla- ja vihkitilat) ja muuta erikseen määriteltävää tilaa on n. 17 %. Tavoitteena pidetään valtion toimitilastrategian mukaista enintään 18 toimistokäyttöistä m2/htv peruskorjatuissa tiloissa ja tähän tavoitteeseen kirjanpitoyksiköllä on matkaa, mutta toisaalta aiemman, vuoden 2005 toimitilastrategiassa asetettu tavoite 25 toimistoneliötä per henkilö on pääosin tavoitettu jo.

HTH-järjestelmän mukaan kirjanpitoyksikön toimitilojen päästöt vuonna 2019 olivat edelleen laskusuunnassa eli kaikkiaan 1 736 tnCO2e/v (kun vuonna 2018 kaikkiaan 2 096 tnCO2e/v ja vuosina 2017:2 223 / 2016:2 329 / 2015:2789 ja 2014:2 895 tnCO2e/v) ja huonealaa kohden aiheutettiin 2019 n. 28 kgCO2e/m2/v päästöt (kun vuonna 2018 luku oli noin 29,07 kgCO2e/m2/v ja aiempina vuosina 2017:29,18 / 2016:30,11 / 2015:37,2 ja 2014:34,3 kgCO2e/m2/v). Muuttuvia lukuja voidaan tulkita myös mm. vuosien säävaihteluilla, ehkä ilmastonmuutoksella, mutta myös tilankäytön tehostamisella, rakennusten korjaustoimilla sekä vanhojen kulttuurihistoriallisten virastorakennusten heikolla energiatehokkuudella. HTH-raportoinnin mukaan vuonna 2019 kirjanpitoyksikön toimitilat kuluttivat energiaa yhteensä 13 151 MWh (kulutus vuosina 2018:14 642 MWh / 2017:15 407 MWh ja 2016:16 350 MWh), josta jäähdytykseen pienin osuus ja merkittävämmät osuudet lämmitykseen sekä sähkönkäyttöön yleisesti Kirjanpitoyksikkötasolla energian kulutuksessa näyttäisi kuitenkin edelleen olleen selvä laskeva trendi. Monet virastojen käyttämistä tiloista sijaitsevat kuitenkin vielä kulttuurihistoriallisissa kohteissa, joissa edes peruskorjauksella ei voida saavuttaa nykyaikaisten rakennusten energiatehokkuuslukemia.

Kirjanpitoyksikön hankintatoimi

Kirjanpitoyksikössä valtion yhteishankintavelvoitteen mukaisista puitesopimushankinnoista oli vuonna 2019 edelleen runsas kolme neljännestä Hanselin ympäristötunnusten mukaisten hankintasopimusten piirissä. Digitalisaation ja sitä edistävien kehittämishankkeiden, mm. sähköisen arkistoinnin ja skannattujen asiakirjaprosessien, sähköisen tietoverkkojen kautta tapahtuvan asiakaspalvelun tai uusien työnteon tapojen myötä etenee yleisesti vähäisempi paperinkäyttö; esim. AVI-virastoissa peruskopiopaperia hankittiin vuonna 2017 jopa 10 104 riisiä, vuonna 2018 yhteensä 8 662 riisiä ja vuonna 2019 enää 7 462 riisiä eli sekä 2018 että 2019 toteutui noin 14 % vähennys paperinkulutuksessa. Paperinkäytön väheneminen näkyy myös painatuspalveluiden käytön vähenemisenä ja vastaavasti on virastoissa totuttu myös digijulkaisujen tilaamiseen sekä sähköiseen mediaseurantaan kiertävien sanomalehtinippujen sijaan.

Matkustus

Virkamiehen omalta työasemalta tapahtuvat videoneuvottelut ovat arkipäivää virkatyössä ja lisäksi käytössä on edelleen yhteiskäyttöisiä videoneuvottelutiloja. Joustava monipaikkainen työ ja lisääntynyt etätyön tekeminen voivat osaltaan vähentää tai uudelleen suunnata liikenteen ja toimitilojen käytön aiheuttamaa ympäristökuormaa. Matkustusmuodoista eniten päästöjä ja ympäristöhaittaa aiheuttava lentomatkustus on edelleen lievästi pysynyt noin 2 400 vuotuisen lentomatkan tasolla, joista 2019 noin joka 14 % tehtiin ulkomaille. VR:n junamatkustusta koskevasta raportoinnista voidaan todeta, että Helsinki on edelleen selvästi yhteysvälien yleisin toinen pää ts. maakunnista matkustetaan pääkaupunkiin ja päinvastoin. Vain Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn toimialueen sisäiset yhteydet Tampere-Vaasa ja Jyväskylä-Tampere näkyvät Helsingin lisäksi kymmenen yleisimmän kirjanpitoyksikön yhteysvälin joukossa.

Maksettujen kilometrikorvausten määrä kirjanpitoyksikössä alitti miljoonan euron rajan vuonna 2018 ja vähennys jatkui edelleen vuonna 2019, samalla oman auton käytöstä julkisen taksan mukaan maksetut korvaukset nousivat selvästi. Esimerkiksi aluehallintovirastojen ydintoiminnassa virka-autojen käyttö tai julkinen liikenne eivät riitä mm. alueen asiakaskäynteihin, tehokas tarkastustoiminta ja kasvavat tulostavoitteet edellyttävät usein henkilöautoilun joustavuutta. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel on luonut satunnaisiin matkustustarpeisiin ja välttämättömään virkamatkustukseen myös lyhytaikaisen autovuokrauksen sekä tilausajojen puitesopimusjärjestelyt, joihin kirjanpitoyksikössä käytettiin vuonna 2019 noin 85 000 euroa (2018;66 000 € / 2017;69 000 € ja 2016;84 000 €), kun virka-autojen pitkäaikaiseen leasingiin käytettiin 2019 vajaa 181 000 € (2018; 192 000 € / 2017;202 000 € ja 2016;173 000 €). Virkakäyttöön autoja siis hankitaan vakiintuneesti käyttöön määräaikaisina ja tällöin ne ovat myös teknisesti ajanmukaisempia ja ympäristöystävällisempiä.

Kotimaan hotelliyöpymisiä kertyi kirjanpitoyksikössä vuonna 2018 yhteensä 2 984 kappaletta ja vuonna 2019 jopa 3 524, joten vaikuttaisi kenties siltä, että esim. virastomuutoksiin valmistautuminen ylläpitäisi edelleen runsaan matkustamisen tarvetta (trendi vuosina 2017:2 880 kpl / 2016:2 268 kpl / 2015:2 336 kpl / 2014:2 346 kpl). Kaikki ensisijaisesti varattavat kotimaiset puitesopimustoimittajien majoitusliikkeet toimivat yhteishankintayksikön ympäristövaatimusten mukaisesti ts. ottavat julkisesti vastuullisuuden ja ympäristöasiat huomioon markkinoinnissaan ja palvelutuotteissaan, palveluhankinnassa on myös pyydetty pakollinen selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä. Ulkomaiset hotelliyöpymiset pysyivät entisellä tasolla muodostaen kirjanpitoyksikön virkatehtävissä 2019 edelleen n. 6 % yöpymismääristä. Matkustamisen muodot ja määrät noudattavatkin yleisesti organisaation toiminnan suuntia, esimerkiksi kansainvälistymistavoitteita tai käynnissä olevia merkittäviä muutoshankkeita.